Kaksplus.fi


30. joulukuuta 2015

Jouluiset suklaakonvehdit


Ketään tuskin inspiroi lähteä enää näin joulun jälkeen tekemään jouluisia suklaakonvehteja, mutta saapuu se joulu yhtälailla ensi vuonnakin, joten ajattelin laittaa tämän reseptin teille jakoon. Ennen joulua en nimittäin viitsinyt, sillä tehtiin näitä konvehteja sukulaisille viemisiksi enkä halunnut sitä näin blogin kautta paljastaa. Joten napatkaahan tästä resepti itsellenne talteen ja kokeilkaa näitä ensi vuonna, näistä tuli nimittäin oikeasti ihan törkeän hyviä!

Jouluiset suklaakonvehdit
Tästä tulee n. 100kpl jos tekee eskimon pieniin konvehtivuokiin.

200g kookosrasvaa
300g taloussuklaata
100g saksanpähkinärouhetta
100g pieneksi pilkottuja kuivattuja karpaloita
2,5dl piparkakkurouhetta
4tl vaniljasokeria

Sulata kookosrasva ja suklaa kattilassa miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Kun kookosrasva ja suklaa ovat sulia, lisää joukkoon kaikki muut ainekset. Sekoita massa tasaiseksi ja anna hieman jäähtyä. Jaa pieniin konvehti- tai karamellivuokiin ja nosta konvehdit jääkaappiin kovettumaan.

Alkuperäinen resepti löytyy täältä (klik) Hellapoliisin sivuilta, josta muuntelin hieman omaan makuun sopivammaksi. Suosittelen muuten säilyttämään näitä viileässä, mutta säilyvät kyllä huoneenlämmössäkin, riippuen tietysti huoneiston lämpötilasta.

29. joulukuuta 2015

Joulu 2015


Pikaiset moikat täältä meidänkin suunnalta! Joko teitä vaivaa jouluähky? Minua ainakin, mutta palaan silti vielä hetkeksi aikaa meidän tämän vuoden joulun viettoon.
Sofian oli vuoro viettää joulua isällään, eikä mekään jääty Jeremiaksen kanssa kotiin, vaan suunnattiin joulun viettoon Himokselle minun sukulaisteni kanssa. Tultiin kotiin vasta sunnuntaina, ja eilinen päivä menikin laukkuja purkaen ja aika lailla akkuja lataillen. Mulla oli suunnitelmissa ottaa koko joulun ajan rennosti, sekä syödä ja ennen kaikkea nukkua hyvin. Täytyy kyllä myöntää, että aika nappiin taisi mun suunnitelmani mennä, sillä nukuttua kyllä tuli, syömisestä nyt puhumattakaan. Silti sitä aina reissussa väsyy, ja kotiin päästyä omassa sängyssä nukkuminen tuntuu taivaalliselta. Enkä mä nyt sentään koko reissua nukkunut, vaan lisäksi tuli saunottua ja istuttua porealtaassa, sekä tietysti vietettyä aikaa sukulaisten kanssa. Mummoni täytti pyöreitä jouluaattona, joten joulun lisäksi me juhlittiin myös hänen syntymäpäiviään. Tästä syystä mekin sinne mökille lähdettiin.
Hieman jäi kyllä harmittamaan tämä onneton kuvasaldo, mutta en vain yksinkertaisesti jaksanut kaivaa kameraa kertaakaan esille. Blogia varten ei siis tullut otettua kuvia ollenkaan, ja itsellenikään en muistoksi saanut otettua kuin nämä muutamat kuvat puhelimen kameralla.
Ja vaikka mä pidänkin itseäni ehdottomasti jouluihmisenä, niin täytyy todeta että onneksi joulu on jo takana päin, ja tässä mennään hyvää vauhtia kohti uutta vuotta! Mä en tiedä teistä, mutta minä ainakin odotan jo vuoden vaihtumista ja  monestakin syystä. Se suurin syy tuskin on kenellekään mikään yllätys, mä en nimittäin malttaisi enää millään odottaa meidän vauvan syntymistä!

PS. Neuvolakortin kansien arvonnan voittaja on arvottu, ja arvonnan voitti nimim. Amelia. Voittajaan on saatu yhteys, ja neuvolakortin kannet lähtevät huomenna postiin. Kiitos kaikille osallistumisesta! 

23. joulukuuta 2015

Raskausviikko 32+5


Kuinka pitkällä: Tänään 32+5, mutta arvot ovat viime neuvola käynniltä jolloin viikkoja oli kasassa 31+0.

Paino: +2,1kg sitten viime käynnin (joka oli ns. ylimääräinen käynti) mikä meinaa sitä, että melkein kilo tullut viikkoa kohden lisää painoa. Yhteensä tämän raskauden aikana kiloja on nyt kertynyt 8,5kg.

Muut arvot: RR 121/81. Sf-mitta 29,5cm.

Vaivat: Närästys johon ei tunnu Renniet ja maito auttavan enää ollenkaan. Niillä kuitenkin mennään vielä toistaiseksi, sillä en haluaisi enää yhtään lisää lääkkeitä syötäväksi. Turvotus on myöskin pahentunut niin, että välistä sitä ei meinaa peilistä katsoessa tunnistaa edes omia kasvojaan. Kovasti olen yrittänyt lisätä veden juontia, mutta vauva rupeaa viemää jo sen verran paljon tilaa, että kaikki tuntuu nousevan takaisin ruokatorveen heti syömisen/juomisen jälkeen vaikka kuinka pyrkii pitämään annoskoot yhä edelleen pieninä.Väsymys on muuten ruvennut helpottamaan! Kyllähän se uni maistuu edelleen, mutta sellainen yleisfiilis on huomattavasti virkeämpi. Liekö rautakuuri siis ruvennut puremaan.

Mieliala: Edelleen ailahtelevainen. Itken myöskin mitä ihmeellisimpien asioiden takia. Kuten itsenäisyyspäivänä linnanjuhlien vastaanottoa katsellessani. Hahah! Vähän käy edelleen sääliksi tuo mies, ei tämä odotusaika hänellekään kovin helppoa ole.

Muuta: Viimeksi mainitsinkin, että mulla oli edessä ylimääräinen neuvolakäynti jossa oli tarkoitus käydä läpi asioita liittyen verensokerin mittaukseen, ja aloittaa se kotona mittailu. Mun neuvolatäti jäi kuitenkin eläkkeelle, ja uuden neukkutädin kanssa keskustellessa tultiin molemmat siihen tulokseen, että ei aloiteta mittailua ainakaan vielä. Kuitenkin nyt viime kertaisen käynnin, ja yht' äkkisen korkean painon nousun takia jouduttiin keskustelemaan asiasta uudestaan. Mun on ruvettava vain yksinkertaisesti kiinnittämään nyt entistä enemmän huomiota syömisiini, sillä jos paino nousee samaa tahtia tämän loppu vuoden, on mun ruvettava sittenkin mittaamaan myös niitä sokeriarvoja. Ja sitähän mä en kovin mielelläni tekisi. Ei siis auta muu, kuin jättää kaikki suklaat ja muut herkut on kylmästi kaupan hyllylle. Jouluaattona en kylläkään aijo sitä painoani vahtia, vaan todellakin aijon herkutella, vaikka sitten koko loppu raskauden edestä yhdellä kertaa.
Lisäksi me saatiin lähete pelkopolille, ja meillä olisikin maanantaina ollut sinne aika, mutta jouduttiin perumaan kun olen ollut taas kipeänä. Uutta aikaa siis odotellessa.