Kaksplus.fi


26. toukokuuta 2016

2,5kk kuulumisia

Tai no oikeastaan me ollaan jo lähempänä 3kk ikää, mutta mulla vähän venähti tämän postauksen kanssa.


Viime viikolla oli ns. ylimääräinen neuvolakäynti. Meillä oli huhtikuun lopusta ensimmäinen lääkärineuvola, ja seuraava neuvolakäynti olisi ollut vasta 3kk iässä, joten käytiin ihan mielellämme tässä välissä katsomassa, että äidinmaito varmasti riittää ja vauva kasvaa hyvin. Ja riittäähän se, nimittäin meidän pieni kasvaa oikein hienosti!

mitat:
paino 6430g (6000g)
pituus 61.3cm (59.7cm)
py 40.7cm (39,8cm)

body & legginsit - H&M | panta - Lindex

Hän nauroi viime lauantaina ensimmäisen kerran ääneen, ja heti seuraavana päivänä uudestaan. Molemmilla kerroilla sitä vähän säikähdettiin, ja alahuuli meni mutrulle. Äidillä taas pääsi liikutuksesta itku. Niin söpön kuuloisia nämä vauvan ensikikatukset ovat! Oma ääni on muutenkin selkeästi löydetty. Lempileluille, äidille, isälle ja siskolle höpötellään pitkiä tarinoita ja muristaan. Vieraille ei tohdita edes hymyillä, vaan itku alkaa saman tien jos joku perheen ulkopuolinen tulee liian lähelle juttelemaan. Hassua, että Milja rupesi selvästi vierastamaan jo näin varhaisessa vaiheessa.
Omat kädetkin on löydetty. Nyrkkejä katsotaan kieroon ja heilutellaan ilmassa. Niitä on myös älyttömän kiva maistella! Tissien hakkaamisen ja nipistelyn lisäksi niillä käsillä pystyy ottamaan myös leluista kiinni. Niin, ja äidin hiuksista.
Päätä jaksetaan kannatella jo todella hyvin. Matolla ollessa Milja kääntyilee kovasti kyljelleen, ja yrittää päästä vatsalleen. Vielä ei ole tajuttu, että miten sen käden saa edestä pois. Niin kovasti tätä taitoa treenataan, että taitaa olla päivistä kyse, milloin meillä kiepahdetaan ympäri.
Mä jo melkein olin unohtanut, että miten nopeasti nämä pienet kasvaa ja kehittyy! Katselin tuossa eräs ilta kuvia vastasyntyneestä Miljasta, ja niihin verrattuna hän näyttää jo niin kovin isolta ja vanhalta.


Me saatiin muuten vihdoin ja viimein lääkettä sammakseen, kun puolukka tai sitruuna eivät kummatkaan auttaneet ja sammas levisi jo poskiin. Toivottavasti auttaisi nopeasti, ja päästäisiin tästä ikävästä vaivasta jo eroon! Seuraavalla neuvolakäynnillä me muuten saadaankin sitten ensimmäinen rokote. Jätettiin nimittäin rota kokonaan ottamatta. Hippasen jännittää, sillä Jeremias taitaa olla töissä ja mä joudun menemään beibin kanssa kahdestaan. Eiköhän me tytöt kuitenkin selvitä.

22. toukokuuta 2016

DIY tavallisesta topista kätevä imetystoppi

Jos raskaana ollessa pukeutuminen oli olevinaan todella hankalaa, niin imettäessä se vasta onkin!
Oikeasti kivan näköisten ja toimivien imetysvaatteiden löytäminen on ruvennut tuntumaan täysin mahdottomalta. Tai jos satutkin löytämään kivan ja toimivalta vaikuttavan imetyspaidan, maksaa se yleensä niin järkyttävän suuria summia, että sellaisia summia ei tee mieli tuhlata yhteen vaatekappaleeseen jonka käyttöaika ei ole loppupeleissä niin kovin pitkä.
Kotonahan nyt voi oleskella millaisissa rönttövaatteissa huvittaa, mutta siinä vaiheessa kun pitäisi lähteä ihmisten ilmoille, menee sormi usein suuhun kun yrittää pukeutua niin, että näyttää samaan aikaan ihmiseltä, mutta vaatteet myös tuntuvat hyvältä päällä ja ennen kaikkea se imetys onnistuisi suht vaivatta tiukan paikan tullen.
Mä usein turvaudunkin legginsit + toppi + neule/ löysä paita yhdistelmään, ja se kyllä toimii. Mutta jos vauvalla on kova nälkä, turhauttaa se paitojen nostelu ja luukkujen availu.
Eniten mua on ärsyttänyt se, että kun imetyspaidasta saat kaivettua tissin esiin, pitää se tissi kaivaa vielä ulos sieltä rintaliiveistäkin. Luukkuja luukkujen perään. Se jos mikä saa tuskan hien helmeilemään otsalla, jos yrittää toimia mahdollisimman nopeasti kun vauva jo huutaa nälissään. Mutta ei enää. Pinterestin inspiroivasta maailmasta löytyi ratkaisu tähänkin pulmaan.


Ihan ensimmäiseksi tarvitaan tähän hommaan sopiva toppi. Mä itse tykkään todella paljon näistä H&M Divided:in pitkistä trikootopeista. Hintakaan ei päätä huimaa, sillä nämä kustantaa 4,99€ kappaleelta. (Tuplapakkaus imetystoppeja hennesillä taas maksaa suurin piirtein 20 euroa, joten tällä niksillä saat samaan hintaan neljä imetykseen sopivampaa toppia.)
Ihan ensimmäiseksi leikataan olkaimet selkäpuolelta irti. Sitten etupuolelta, mutta ei leikata niitä kokonaan vaan jätetään pienet pätkät olkaimia jäljelle. Taitellaan jäljelle jäänyt osa topin reunan alle ja ommellaan muutamilla pistoilla kiinni. Nyt molemmat olkaimet muodostavat pienet lenkit. Leikataan ylimääräiseksi jäänyt olkaimen pätkä pois. Puetaan imetysliivit, ja vetäistään meidän uusi olkaimeton toppi päälle. Avataan liivien luukut, ja pujotetaan topin lenkit liivien klipseistä. Pistetään luukut kiinni ja tadah! Seuraavan kerran kun kaivelet tissiä esiin syöttötilannetta varten, käy se vähän sutjakammin kun ei tarvitse taistella useamman luukun kanssa. Tissi on kaivettu sekunnissa ulos ja isketty vauvan suuhun. Tissin piilottaminenkin käy yhtä nopeasti ja vaivattomasti, mikä on super kiva juttu julkisilla paikoilla imettäessä.

Lisättäköön vielä, että lenkeistä kannattaa tehdä aika napakat, jotta toppi istuu paremmin liivien päälle, eikä jätä kamalan paljon rintaliivejä näkyviin. Pikkaisen nuo tuolta reunoista pilkistää, mutta onneksi ne jää paidan alle piiloon.

Ja hei, kaikkia hyväksi havaittuja niksejä, sekä omia vinkkejään imetyspukeutumisen suhteen saa laittaa kommenttiboksiin. Niitä otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!

17. toukokuuta 2016

Jatkan lausetta x 18

Viime aikoina.. Olen kärsinyt palavasta talokuumeesta. Eräs tietty ihana ja potenttiaalinen vanha kivinen omakotitalo hyvällä sijainnilla ja isolla pihalla, on mun mielessäni valehtelematta päivittäin. Ja mä kun olen aina pitänyt itseäni enemmän kerrostaloihmisenä. Tästä taas opimme, Never say never. Onneksi talosta pyydetään hirveää ylihintaa ja siinä olisi kamalasti laittamista, että kyseisen talon ostaminen pysyy yhä edelleen vain haaveissa, ellei me sitten voiteta lotossa. Jatketaan siis iisillä kerrostaloelämällä.

En ymmärrä.. Erinäisissä Facebookin vauvaryhmissä vellovaa kilpailua siitä, kuka on paskin ja kuka paras äiti. Siis kerran oli ihan tehty ketjukin sitä varten, että raskaana olevat naiset saivat kertoa kaikista raskauden ajan synneistään. Joku paljasti raskaana ollessa poltelleensa pilveä Jamaikalla, koska Jamaikalla se nyt vaan kuuluu asiaan. Eh??

Seuraavaksi ajattelin.. Laittaa pyykit kuivumaan ja juoda ehkä kupillisen teetä. Kaivaa muutaman kuvan instagramista ja lätkäistä ne piristykseksi tähän postaukseen, koska kuvattomat postaukset nyt vaan on niin kuivia, enkä jaksanut tätä varten ottaa esim. mun kotiäitilookista kuvaa. Heh.


En osaa päättää.. Mikä minusta tulee isona! Mua ahdistaa jo nyt ajatus siitä, että äitiyslomakin loppuu aikanaan, ja mun pitäisi palata takaisin kouluun. Työelämässä oleminen söi motivaatiota opiskeluiden suhteen, enkä myöskään tunne enää samanlaista intoa kyseistä alaa kohtaan. En kyllä tiedä, että mitä sitä muutakaan tekisi. Heeeelp!

Muistan ikuisesti.. Kun Sofian odotusaikana meinasin tukehtua pippuriin, jonka seurauksena nauroin niin että kylkiluihin sattui. Tietysti iski ihan hirveä pissahätä ja vaivoin pääsin vessaan asti niin, että en laskenut alleni. Istuin vessanpöntölle ja lorottelin tyytyväisenä menemään kunnes tajusin, että olin unohtanut siinä kiirehtiessä laskea housuni. Arvatkaapa kuinka kovaa nauroin sen jälkeen?

Päivän paras juttu.. P Ä I K K Ä R I T

Noloa myöntää, mutta.. Kaivan usein nenää ajatuksissani.

Viikko sitten.. Kärsin jonkin sortin keikan jälkeisestä masennuksesta.


Kaikista pahinta on.. Että kaakao-jauhe on loppu. No ei. Oikeasti se, jos lapsille tapahtuisi jotakin. Eräs kätilö sanoi minulle, että aina lapsen saadessaan sitä tavallaan menettää palan itseään. Se kätilö oli ihan oikeassa. Tai siltä se ainakin tuntuu, kun huolehtii ja murehtii noista kahdesta pienestä ihmisestä.

Salainen taitoni on.. Salassa suklaan syöminen. Asioiden kesken jättäminen ja unohtelu.

Jos saisin yhden toiveen se olisi.. Että 24 tunnin ajan kaikki mun toiveeni toteutuisivat.

Minulla on pakkomielle.. Siitä, että vessapaperirulla on aina oikein päin. Eli niin, että se paperi tulee siitä päältä eikä alakautta. Ai saaa.. Miten mua ärsyttää jos Jeremias tai Sofia laittaa sen väärin päin ja mun pitää kesken istuntoni ruveta kääntelemään sitä. Lisäksi tasaluvuista ja tietyistä numeroista.

Söin tänään.. MAMAn kananuudeleita, aurajuustoa ja paistettuja herkkusieniä. Terveellisyys on tästä kaukana, mutta oi miten hyvää! Nopeus ja helppous on valttia näin arkisin vauvan kanssa kaksistaan ollessa, mikäli kaapista ei löydy edellisen päivän tähteitä.


Ärsyttävintä on.. P Y Y K K Ä Ä M I N E N siis oikeasti. Hitto mikä operaatio se pyykkien lajittelu on ennen itse pesemistä. Sen jälkeen ne pitäisi muistaa ja jaksaa ripustaa kuivumaankin. Kaikista kamalinta on kuitenkin niiden viikkaaminen paikoilleen. Miksi ne ei voi viikkautua ja leijua vaatehuoneeseen itsestään?

Tekisi mieli.. Suklaata. Vaan ei oo, eikä vois syödä vaikka ois. Tai vois, mutta sitten mä saisin valvoa koko yön vauvan kanssa pieruja metsästäen.

Minusta on söpöä.. Nukkuva ja hymyilevä vauva. Kun Jeremias soittaa kitaraa ja Milja rauhoittuu sekä keskittyy kuuntelemaan. Kun Sofia antaa pikkusiskolle suukkoja. On niin paljon söpöjä asioita ja juttuja, että ei voi valita vain yhtä!

Hävetti.. Viimeksi hävetti kun unohdin Sofian hammaslääkäriajan, ja uutta aikaa soittaessani sain kuulla kunnon valitukset tästä unohduksestani. Musta kyllä vähän tuntuu, että sillä naisella siellä puhelimen toisessa päässä saattoi olla vähän huono päivä.

Olenko ainoa, jonka mielestä.. Aikuisena oleminen ei olekaan niin siistiä, kun sitä lapsena ja etenkin teini-ikäisenä kuvitteli?

9. toukokuuta 2016

Mumford & Sons @ Helsinki 7.5.2016


Oi ja voi. En oikeastaan keksi mitään fiksua sanottavaa, vieläkin hymyilyttää ja laulattaa.
Mä olin lauantaina Hartwall Arenalla katsomassa Mumford and Sons:in keikkaa, kun Euroopan kiertue toi pojat vihdoin ja viimein myös Suomeen. Mun eno oli ostanut meille liput, ja tätä keikkaa oltiin odotettu jo monen monta kuukautta.
Vähän mua jännitti jättää Jeremias ja Milja kahdestaan kotiin, mutta hyvinhän he oli pärjänneet. Minäkin pärjäsin, vaikka kotoa lähtiessä seisoin hetken aikaa eteisessä miettien tekosyitä, ettei mun tarvitsisi lähteä. Ei sillä ettenkö olisi halunnut, mutta tämä oli ensimmäinen kerta Miljan syntymän jälkeen, kun olin hänestä kunnolla pidemmän aikaa erossa. Ja se ensimmäinen kerta on tunnetusti aina pahin.. Onneksi sitä ei ihan heti tarvitse mihinkään lähteä, ja keikalla käyminen rentoutti sen verran, että arki maistuu varmasti pidemmän aikaa oikein hyvältä.
Ja itse keikasta, se oli oikeasti ihan mieletön! Onneksi lähdin, sillä jälkikäteen olisi varmasti harmittanut jos en olisi mennyt. Vieläkin menee kylmät väreet selkärankaa pitkin. Voi kunpa pojat tulisivat pian uudestaan Suomeen, sillä tykästyin kyllä heidän live esiintymiseensä. Muistoksi tästä reissusta jäi pari sataa rakeista kuvaa ja uusi bändipaita.

Loppuun vielä yksi mun lempibiiseistäni kyseiseltä bändiltä. Suosittelen kuuntelemaan, jos folk henkinen rock-musiikki iskee.

1. toukokuuta 2016

Ei menny niinku Strömsössä


Perjantaina piti olla eskarin vappujuhla, ja tanssikerhon kevätjuhla. Esikoisen ensimmäinen tanssiesitys. Lauantaina piti juhlia 7-vuotis syntymäpäivää, ja siinä samalla vähän tätä vappendaaliakin. Tänään meidän taas oli tarkoitus mennä perinteisesti sirkukseen ja ehkä vähän grillaillakin. Vaan toisinpa kävi.
Perjantain juhlat jäi juhlimatta, eiliset bileet peruttiin ja sirkuskin jouduttiin jättämään väliin tänä vuonna. Esikoisen lievä päänsärky ja pahoinvointi voimistui perjantai aamuun mennessä, ja kuumekin nousi poikkeuksellisen korkeaksi. Lääkäri antoi diagnoosiksi influenssa B:n. Sofiaa harmitti ja harmittaa yhä vain. Äidin sydäntä särkee kun toisella on niin paha mieli, koska kaikki kiva jäi väliin tyhmän kipeenä olemisen takia. Onneksi sirkus tulee taas ensi vuonna, ja synttärijuhlatkin saatiin siirrettyä. Oli meillä sentään simaa, munkkeja ja serpentiiniä. Niin, ja molemmat prinsessat saivat tietysti omat vappupallot. Vappupallot piristi vähän esikoisen mieltä, ja aiheutti hyvin suurta hämmennystä meidän vauvassa.

Sellainen vappu & viikonloppu tällä kertaa.